Alkuviikosta myymälän kassajärjestelmää päivitettiin, ja hiukan jännitti, kuinka homma onnistuu ilman kassakonetta... Mutta nou hätä, yhtään isompaa hässäkkää ei tullut, Kati kun ottaa asiat semmoisina kuin ne vastaan tulevat, ja tekee niille sen minkä pystyy, suurentelematta ja vaipumatta epätoivoon. Ja asiat tulevat hoidetuksi! Tuota piirrettä haluan kasvattaa itsessänikin.
Ensiviikolla olevaan Ystävänpäivään aloimme valmistautua somistamalla myymälää... pinkillä :)
Työturvallisuusohjeistakin puhuimme, kun kiinnitimme kattoon sydänkoristeita tikkailla seisten :)
Ihmisiä myymälässä tuntui poikkevan enemmän kuin yleensä. Lieneekö tunne syntynyt heikohkosta olostani, vai olisiko kampuksella vaan ollut enemmän vierailijoita... vai houkuttiko uusi väri?
Useampikin yritysasiakas toimitti lisää (uutta) tavaraa myytäväksi. Se tarkoitti siis lähetyslistan tarkistusta, myyntiartikkelien kirjaamista koneelle, hinnoittelua ja esille asettamista yms.
Myymälän somistukseen liittyen katsoin tietokoneelta Annika Hirven ja Sanna Nyholmin diaesityksen Visualistin työkalupakki. Aika monta muistiinpanosivua väsäsin ihan itseäni varten, sillä aihe oli minusta kiinnostava. Imin tietoa mielikuvista, tuotteiden ryhmittelystä, värien luomista tunnelmista ja värin visuaalisesta vaikutuksesta tilaan, myyntipöytien sijoittelusta ja tuotteiden esillepanokorkeuksista... Nyt on sitten viikonloppu kotona sujunut flunssaa potiessa ja uusia tietoja sulatellessa... (eikun oikeasti hunajateetä litkiessä, yskiessä ja ääneen kitistessä)
Nyt alkaa olo helpottaa, joten eiköhän ensiviikko hoideta taas uusin voimin :)
-Mira-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti